Carl Von Linné oli 1700-luvulla elänyt ruotsalainen luonnontutkija, joka mm. kehitteli kasvien luokitusjärjestelmän. Hän tutki myös muuta luontoa, esimerkiksi ihmisen lisääntymiseen liittyviä asioita. 1770-luvulla hän piti Uppsalan yliopistossa seksuaaliopetuksen luentoja ja noista luennoista on sattumalta jäänyt muistiinpanot jälkipolville. Kyseiset luennot ovat yllättäen nykyään myös netissä, Linkki.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Linné kertoo osuvasti esimerkiksi siitä, että mistä tietää naisen olevan raskaana.

"Luvussa kiinnitetään huomiota naisen mielentilan muutoksiin ja tavanomaisiin raskauden oireisiin. Niistä aikakaudelle ominaisia ovat seuraavat: jos nainen yhdynnän jälkeen tuntee kylmyyttä tai raskautta jaloissa, jos yhdynnän aikana siittimessä tuntuu vetämistä tai imemistä, ja jos nainen haluaa uutta yhdyntää heti uudelleen."

Eipä kai tuohon ole mitään lisättävää. Linné kertoo myös hyvin seikkaperäisesti raskauteen johtavasta yhdynnästä ja muista siihen liittyvistä seikoista. Mielenkiintoista on mielestäni se, että Linné mainitsee lapsettomuuden ytimen ja siitä vaivasta pääsemisen, mutta näitä asioita ei nykylääketieteessä ole huomioitu:

"Koska jokainen ihminen syntyy maailmaan miehen siemennesteestä ja naisen kuukautisista, on hedelmöitymisen tapahduttava niin, että yhdynnässä naisen kuukautisvuoto ja miehen siemenneste purkautuvat samanaikaisesti emättimeen ja sekoittuvat siellä. Jos niiden väliin pääsee ilmaa, ei tapahdu mitään hedelmöitystä. Samoin käy, jos miehen siemenneste ei ole riittävän lämmintä."

 

Eräs kiinnostava seikka on Linnén käsitys seksuaalikäyttäytymisestä hedelmöityksen jälkeen.

"Hedelmöityksen jälkeen naisen kohtu sulkeutuu ja hänen täytyy 9 tai 10 kuukauden ajan kulkea ikäänkuin suljettuna eroon miehen siittimestä."
Tuosta seikasta ollaan nykyään ilmeisesti eri mieltä. Ilmeisesti. Meillä on taidettu Linnéä lukea…

 

FT Hilkka Helsti on tehnyt väitöskirjansa aiheesta ja hänen tutkimuksensa mukaan vielä 1800-luvulla vastasynnyttänyttä naista pidettiin saastaisena ja poikkeavana. Häneltä oli kielletty mm. elintarvikkeiden käsittely, vieraiden tapaaminen, kättely ja miehensä vieressä nukkuminen. Tämä vaihe kesti tuolloin noin kuusi viikkoa, jonka jälkeen eristäminen voitiin lopettaa. Töihin palaaminen katsottiin puhdistavan naista ja sen pitikin tapahtua nopeasti synnyttämisen jälkeen. Aika rankkaa, kun ajattelee, että 1800-luvulla työtehtävät olivat aika raskaita, pelto- ja muita maataloustöitä useimmiten.

 

On mukavaa, ettei nykyään kotona oleminen vielä vahingoita ansioluetteloa niin paljoa, että joutuisi jättämään hyvästit työelämälle. Vielä, kun asiaan lisätään fakta, että myös mies voi olla lapsen kanssa kotona, niin aika hyvältähän tämä vaikuttaa. Mutta siitä ei pääse ympäri, että jos perheeseen siunaantuu vaikka viisi lasta sopivin väliajoin, ja seurauksena äiti on kymmenen vuotta pois työelämästä, työelämävalmiudet ovat laskeneet. Tämä on asia, jota tässä maassa ei saa sanoa, vaikka me kaikki sen tiedämme. Asian puitteissa on käyty kampanjointia, esimerkiksi mainostamalla sitä, kuinka hyviä yritysjohtajia lasten kanssa kotona ollessa vanhemmista tulee. En ota siihen kantaa mitenkään.